Heinäpelto, kuivaa ja n. 20 askelta märkää. 69 askelta, 10 tyhjää; 5 askeleen pätkissä. Lihapulla.
S- jälki, suora alkuun ja loppuun. Tuulinen sää.

Koiralla alkuun into mennä jälelle, mutta heittäytyi n. 2-3 askeleen jälkeen passiiviseksi ja alkoi istuskelemaan. Annettu painetta jäljestyskomennolla, yritti lähteä takaperin ja estetty tämä pääsy. Nopeasti hoksasi, että tilanne purkautuu jäljestämällä oikeaan suuntaan. Ennakkoluuloista poiketen ei pitänyt sittenkään höyryjunavauhtia, noin 10 askeleen jälkeen 5 askeleen "kulma" oikealle, josta 5 askelta ja vasemmalle taas. Puhurin tullessa reagoi ja heitti vähän sivuun jäljeltä, palasi takaisin puhurin lopetettua. Tyhjän jäljestäminen sujui hyvin. :)

 

Yksi niistä monista asioista, joiden kanssa olen paininut vuodesta toiseen: suora perusasento ja sen opettaminen.
Sääntö 1. et voi opettaa tätä yksin omistamatta peräpeiliä, josta näet koiran takapään.

Huomattavasti helpompaa opettaa koiralle suora perusasento ja oikea paikka, on opettaa ensin peräpään käyttö eli saada koira tajuamaan, että sillä on olemassa myös takajalat ja takajalkoja voi käyttää sekä niiden käyttö on jopa suotavaa. 

Takapään käytön harjoitukset voi aloittaa jo ihan pikkupennulla, metsälenkit ja hiekkamonttujuoksut hiovat ja vahvistavat paitsi koiran lihaskuntoa myös motoriikkaa ja kropan hallintaa. Huomattavasti paljon tehokkaampaa, kuin tasaisella tiellä lönköttely. Kaikki erilaiset ja monipuoliset alustat hiovat loistavat pohjat kropan käytölle.

Peruuttamisharjoitukset vahvistavat takapään kontrollointia ja palkka heti, kun jompikumpi takakintuista liikahtaa. Suoraan taaksepäin: nakki käteen tiukasti -> käsi koiran nenän eteen -> työnnä kädellä koiraa taaksepäin -> palkka askeleenkin peruutuksesta. Tähän voi yhdistää komentosanan, esimerkiksi "pakita". Harjoitusta jatketaan niin kauan kuin tarve vaatii ja koira keksii alkaa käyttämään takapäätään ja peruuttaa painamatta ja ongelmitta. Vaativuutta voi sittemmin lisätä pakituttamalla koiraa ohjaajan ympäri.

Kun koira on jo alkanut huomata, että se omistaa takajalat (ja niitä voi liikuttaakin!) voidaan lähteä hiomaan suoraa perusasentoa. Koira sivulle ja jos koira on vino, niin ohjataan koiraa käyttämään takapäätä. Mieluummin liikaa pyllyä ohjaajan taakse, kuin liian vähän. Koiran peräpää osoittaa yleensä sinne, minne sen kuono osoittaa. Tällä on suuri merkitys perusasennon opettamiseen. Jos ohjaaja pitää kättä kiinni omassa kropassaan tai nyrkissä mahan päällä, on koiran kuono ohjaajaanpäin ja perä irtoaa ja jää siten vinoksi. Ratkaisu tähän on siirtää kättä poispäin itsestä, jolloin koiran kuono osoittaa toiseen suuntaan ja perä ohjaajan taakse -> ja siittä palkka! Harjoitusta jatketaan niin kauan, kuin koira ymmärtää olla suorassa eikä enää "aukea" takaa.

Pelkän perusasennon huolellisella pohjatyöllä voidaan korjata monta ongelmaa: usein suoraksi opetettu perusasento heijastuu myös seuraamiseen ja näin voidaan korjata aukeaminen myös seuratessa: pelkän perusasennon korjaamisella... ehkä tai ainakin toisinaan.

Jatketaan harjoituksia... ;)

Onnittelut uudesta blogistasi!

Tämä on esimerkkiartikkeli. Uutta sisältöä voit luoda blogin hallinnan kautta. Voit poistaa tämän artikkelin artikkeliarkiston kautta.